Ruokahävikki on kaikkien vastuulla

Kestävä tuotanto ja kulutus sekä vähentynyt ruokahävikki koko elintarvikeketjussa.
Elintarvikkeet & Lääketeollisuus
|
11 helmikuu 2019

Köyhä tai rikas, yksityishenkilö tai yrittäjä – kaikkien on tärkeää ajatella, haluta ja toimia kestävällä tavalla. Kun lisäät elintarvikkeiden säilyvyyttä laadusta ja tuoreudesta tinkimättä, vähennät ruokahävikkiä.

Pidennä elintarvikkeiden säilyvyyttä elintarvikekaasuilla

Elintarvikkeiden säilyvyysajan pidentäminen ja siten hävikin vähentäminen on keino edistää kestävää kehitystä. Elintarvikekaasuilla voidaan pidentää elintarvikkeiden säilyvyyttä tuotannon aikana (jäähdytys ja jäädytys), pakkauksissa (pakkaus ns. modifioituun ilmakehään), kuljetuksessa (jäähdytys ja jäädytys) ja kaupassa (jäähdytys ja jäädytys).

Nestemäisiä elintarvikekaasuja käytetään elintarvikkeiden jäähdyttämiseen ja jäädyttämiseen. Elintarvikekaasulla tehty jäähdytys ja jäädytys on tuottavuuden, joustavuuden ja kustannusten kannalta kilpailukykyinen vaihtoehto perinteisille menetelmille. Eikä elintarviketurvallisuudesta tai tuotteiden laadusta tarvitse tinkiä.

Erilaiset elintarvikekaasuseokset, ns. modifioidut ilmakehät, ovat useimpien elintarvikkeiden yhteydessä hellävaraisempi pakkaustapa kuin tyhjiöpakkaus. Elintarvikkeet säilyvät pidempään laadukkaina ja tuoreina, ja niitä on helpompi säilyttää, koska laatua heikentävät prosessit jäävät pois.

Jäähdytyksessä ja jäädytyksessä käytettävät elintarvikekaasut ovat typpi, N2 ja hiilidioksidi, CO2. Pakkauksissa käytetyt elintarvikekaasut ovat typpi, hiilidioksidi, happi (O2), argon (Ar), helium (He) ja typpioksidi (N2O). Näitä voidaan käyttää erikseen tai eri seoksissa.

Elintarvikkeiden kanssa käytettävien kaasujen on oltava paikallisen lainsäädännön ja HACCP-menetelmän mukaisia tuotannosta jakeluun. HACCP, eli Hazard Analysis and Critical Control Points tai suomeksi vaarojen analysointi ja kriittiset valvontapisteet, on standardoitu työskentelymenetelmä, jossa kuvataan, miten elintarvikkeiden tuotannossa syntyvät vaarat voidaan systemaattisesti kartoittaa, arvioida ja valvoa, jotta varmistetaan, että ruoka on kuluttajalle turvallista.

Agenda 2030:n tavoite 12 – kestävä kulutus ja tuotanto

Ruokahävikin vähentäminen elintarvikekaasujen avulla on siten täysin YK:n kestävää kehitystä edistävän Agenda 2030 päätöslauselman "väliaikaisen tavoitteen 12" mukainen.

Agenda 2030 -päätöslauselmassa YK esittää, että siirtyminen kestävään tavaroiden ja palveluiden kulutukseen ja tuotantoon on välttämätöntä, jotta voidaan vähentää ilmastoon, ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia. Se, miten tämä toteutetaan, selostetaan useissa osatavoitteissa, mm. seuraavissa:

  • Vuoteen 2030 mennessä puolitetaan vähittäiskaupan ja kuluttaja-alan globaali ruokahävikki henkeä kohden ja vähennetään ruokahävikkiä koko elintarvikeketjussa, mukaan lukien sadonkorjuun jälkeiset hävikit.
  • Vuoteen 2030 mennessä vähennetään merkittävästi jätteiden määrää toimenpiteillä, joilla ehkäistään, vähennetään, käytetään uudelleen ja kierrätetään jätettä.

Agenda 2030 kestävää kehitystä varten

25. syyskuuta 2015 pidetyssä YK:n huippukokouksessa maailman valtioiden ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 17 globaalia tavoitetta ja Agenda 2030:n kestävän kehityksen edistämiseksi. Maailman maat sitoutuivat johtamaan maailman kohti kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta alkaen 1. tammikuuta 2016 vuoteen 2030 asti.

Agenda 2030:lla on kunnianhimoiset tavoitteet ja selkeä näkemys siitä, miten meidän pitäisi ratkaista maailmanlaajuiset haasteet. Julistuksessa tehdään selväksi, että kestävä kehitys on ratkaisevan tärkeää yhteisen tulevaisuutemme kannalta ja että kestävän kehityksen kolmen ulottuvuuden, toisin sanoen taloudellinen, ympäristöllinen ja sosiaalinen kehitys, on toimittava yhdessä.

Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä Air Liquiden edustajaan!
Mats Nilsson, Business developer ja Field Sales, Food & Pharma

Osta kaasusi täältä!

Asiakasportaali myGAS

Jaa